TUNTURISOPULI
Perustietoa
Tunturisopuli (jonka latinalainen nimi on Lemmus Lemmus) on Lapissa elävä myyrälaji.
Ravinto
Tunturisopuli syö eniten erilaisia sammal-lajeja paitsi rahkasammalta, sillä rahkasammal ei kuulu sen ravintoon. Vaeltaneet Tunturisopulit syövät myös varpuja, lehtiä ja kukannuppuja.
Pituus ja paino
Tunturisopulin vartalon pituus on noin 7–15 cm. Hännän pituus noin 1,5–2 cm ja paino on noin100 g.
Ulkonäkö
Sen etuselkä ja pää ovat mustat. Korvien välissä on oranssit läikät ja muu osa kylkiä ja selkää on oranssin-kellertävää. Selässä on musta viiru, alapuoli on kellertävä ja Korvat ovat turkin peitossa.
Suomessa sopulikannat olivat hyvässä nousussa sekä vuonna 1994 että vuonna 2001 mutta lämmin tammikuu romahdutti molempina vuosina kannan.
Luonne
Tunturisopuli on erittäin hiljainen eläin. Se voi joskus vikistä ja narskutella hampaitaan. Mutta jos laumassa on monta yksilöä se voi kirskua aggressiivisesti.
Lisääntyminen
Yleensä Tunturisopulin lisääntymiskausi kestää koko lyhyen kesän, mutta se voi jatkua talvellakin. Poikasia on yhdessä poikueessa yleensä noin 4-10. Naaras voi synnyttää suotuisissa oloissa noin 6–8 poikuetta vuodessa. Nuoret Tunturisopulit voivat saavuttaa sukukypsyyden jo noin viiden viikon iässä.
Korkeiden kinoksien suojissa pysyttelee lämpötila nollan tuntumassa pahimmillakin pakkasilla, joten sopulit ”tuottavat” poikasia läpi syksyisen pimeän ajan. Poikasten kehitys on yhtä nopeaa kuin kesälläkin, joten jouluaattona syntyneet poikaset voivat olla jo laskiaisena kypsiä jatkamaan sukuaan.
Elinympäristö ja levinneisyys
Tunturisopulin levinneisyysalue yltää normaalivuosina vain tunturialueen, pohjoisimman Lapin äärikolkat ja lisäksi sitä esiintyy Kuolan niemimaalla.
Lajin ”alkuperäiskoti” löytyy painanteista, suurtunturien ylärinteiltä, joihin talvituiskujen ansiosta kertyy jopa kolmimetrisiä lumikinoksia.
karut tunturisarjat ja vihvilöiden peittämät heinäkankaat tarjoavat eläimille suotuisan asuinsijan.
Tunturisopuli
